Mumman kaappi - ennen ja jälkeen

Pienenä aina ihailin mummani astiakaappia, ja muutettuani omaan kotiini ja mumman ja ukin muutettua pienempään asuntoon mumma lahjoitti kaapin minulle. Nyt mumma ja ukki ovat molemmat kuolleet, ja kaappi on mulle jonkinlainen muisto lapsuudesta mummolassa. 

Keittiössä meillä on vain vähän kaappitilaa, keittiö on pieni, ruokapöytäkään ei mahdu sinne. Mietin miten saisin tavaroita järjesteltyä mukavasti - roinanraivaus teki tilaa, mutta halusin vielä väljempää. No, mieheni kommentoi, että onhan sulla mumman astiakaappi. Totta! Se on kyllä keittiöstä katsottuna ruokatilan toisella puolen oleskelutilassa, mutta ajatus oli siirtää harvemmin käytettyjä astioita sinne, joten ei haittaa. Tosin kokeeksi siirsin kattilat, paistinpannut ja uunivuoat myös, katsotaan miten toimii. Ne ovat olleet todella ahtaassa laatikossa + osa "perävarastossa" (keittiön perältä menee ovi sinne, siellä on mm. pakastin, pesukone ja kuivausrumpu ym.) ja pitää etsiä missä mikin on - ehkä nyt kun ovat selkeästi yhdessä tilavassa paikassa on käyttö helpompaa.

Välitasolle laitoin oleskelutilan kaapista suosituimmat lautapelimme, pelaaminen mukavaa, mutta aina ei muista eikä saa aikaan pelata. Kun pelit ovat kivasti näkyvillä, voi olla, että niihin tarttuu useammin.

Vielä jäi kaapin päällys vaiheeseen, lähinnä mietintään mitä teemme stereoille. Harvemmin tulee käytettyä, mutta ovat toimivat ja pojat tahtoisivat omaan huoneeseensa ne (9- ja 11-vuotiailla pojillamme on yhteinen iso huone). Pitää miettiä poikien huoneen kalusteita miten stereot saisi sijoitettua. Ehkä vain luovutaan noista isoista rotkoista, jos vaikka jollekin kelpaa tai sitten viedään poistoon. Mumman kaapissa oli alunperin muutenkin poikien kamaa, alakaapissa legoja. Siirsin laatikot poikien huoneeseen, projekti etenee aikanaan sinnekin ja mietitään yhdessä legosäilytystä. 

Yläkaapissa oli mun paperiroinaa + kosmetiikkaa, mulla on myös yksi hylly eteisaulan kaapissa kosmetiikalle joten ajattelin sen siivota (varmasti paljon turhaa oon työntänyt sinne ajan mittaan) ja pyrin saamaan kaikki mahtumaan siihen yhdelle hyllylle. Kosmetiikkahyllyltä tyhjentämäni kamat ovatkin ekassa kuvassa alalaidassa pahvilaatikossa, sen oli vähän niinkuin tarkoitus olla viikonlopun projekti mulla, mutta innostuinkin viimeistelemään keittiötä ja saunan pukuhuonetta. Nyt on nättiä kyseisissä kohteissa - ja uudelleen järjesteltyä, siirsin aiemmin pyyhkeet saunan pukuhuoneen kaapista oleskelutilan kaappiin lakanoiden sun muiden kanssa. Hankalaa! Joten myönsin perheelle harvinaisen asian: tein virhearvioinnin. Vaihdoin kaappien sisältöä ja nyt pyyhkeet ovat järkevästi saunan pukuhuoneessa. 

Seuraavaksi tosiaan alakerran muiden alueiden kimppuun. Tein sellaisen päätöksen, että ensin raivaan alakerran ja sitten yläkerran - aluevaltaus kerrallaan! 

Mumman kaappi ennen

Mumman kaappi jälkeen

muutamia lasten urheilumitaleita on ripustettu kaapin oveen, siitä ne näkyvät aina, on poikien painiajoilta muutama, koulun maastojuoksusta ym. Oskari-kissa oli vain väliaikainen sisustussomiste...

Astioita yläkaapissa

Eriparikuppejani, ei haittaa vaikka ei olisi samanlaisia, ovat niin sieviä

Padat ja pannut ja muut alakaapissa

Keittiö - ennen ja jälkeen

Olin sairaslomalla nyrjäytettyäni nilkkani, ja elämä kävi tylsäksi. Sitten kun pääsin jaloilleni, innostuin järjestelmään keittiötä. Moni keittiön kaapeista - ja pöytätasot - ovat olleet sellainen kaaos, että ihan ahistaa. Keittiössä käy monta kertaa päivässä, ja sotkuinen keittiö ja kaapit saavat tuntumaan kuin päässäkin olisi kaaos. 

Ajattelin ensin vain vähäsen... ja sitten lipsahti useammaksi tunniksi kun oli niin hyvä fiilis ja hyvä meininki tehdä. Tein kunnolla roinanraivausta, poistin kaikkea mitä ei ole käytetty, ja tilaa tuli mainiosti.

Astiakaappi ennen 

Astiakaappi jälkeen

Kuivauskaappi ennen

Tämä on sellainen super-inhon kohde, 

sekainen ja sotkuinen ja ruma

Kuivauskaappi jälkeen -

nyt on paljon parempi mieli mulla

Yksi keittiön taso ennen 

(muita en kehdannut edes kuvata)

Sama taso jälkeen

- muutin vähän tasojen järjestystä mielestäni paremmin toimivaksi

Sama taso vähän toisesta kulmasta

Keittiötä toisesta suunnasta, hellan vierestä

Katsokaas, kaiken tavaran alla on pöytätaso, oho!

Tiskiallaskin kiiltää!

Keittiöstä "perävarastoon" menevässä ovessa on lasten taidenäyttely, vaihtuvia piirustuksia 

Jääkaapin ovi on aina täynnä kaikkea, mutta saa ollakin, jääkaappimagneetteja kertyy usein matkoilta sun muuta, viime reissulta Tallinnaan löysin pari loistavaa, meidän perhettä (ja mun ruuanlaittoa) hyvin kuvaavia

Konkreettinen aloitus

Flunssan vuoksi olen lähinnä pohtinut syvällisiä viime päivät. Nyt sitten kunnon kohennuttua edes kohtuulliseksi ryhdyin tositoimiin, unelmien kodin suhteen siis.

Eilen illalla otin "ennen"-kuvia ensimmäisestä kohteestani, oman sängynpuoleni vierustasta. Se on kuvailtavissa sanalla kaaos. Ajattelin aloittaa siitä, koska se on kohde jonka näen joka päivä, aamuin illoin, ja jonka kaoottinen tilanne saa olonkin jotenkin levottomaksi. Vielä ei ole valmista, aloittelin jo, mutta tämä päivä on mennyt lähinnä löhöilyyn perheen kanssa, Discoveryn ohjelmien töllöttämistä ja sellaista.

Ruokaa sentään tein... ja päätin vähän pohtia aina etukäteen ruokajuttuja, jos ei nyt suorastaan ruokalistaa niin jonkun päivän verran eteenpäin ja välttyä näin holtittomalta ruuan ostamiselta ja epämääräisiltä ruokakauppakuluilta.

Mutta tässä nyt se "ennen"-tilanne. Aloitin jo roinanraivausta, ja sitä tehdessä tuli mieleen monta muuta asiaa mitä pitäisi huoneessa tehdä - imuroida, mopata lattiat, siivota lipaston laatikoista turhaa pois, tampata petauspatja, vaihtaa lakanat... Tämmöistä se mulla on. Aloitan jotain ja se laajenee niin, että lopulta aivan uupuneena päätän, että ei enää ikinä. Olisiko siinä ainakin yksi osasyy, miksi kaikki mulla kasautuu kaaokseen asti - en viitsi tehdä vähää kun en jaksa tehdä kaikkea, en sitä suoraan ajattele noin, mutta jossain aivojen perukoilla sellainen ajatus on ja se estää mua aloittamasta, tekee yrittämisen aloittamisestakin vaikean tuntuista. Taustalla on se joku ajatus siitä kun tuntien riehumisen jälkeen istun kaaokseksi räjähtäneen siivousurakan keskellä ja mietin, että en selviä tästä.

Mulle tuntuu olevan erityisen tärkeää keskeneräisyyden sietäminen, se, että opin tekemään vähäsen ja se on siinä, voin jatkaa myöhemmin. Nyt mulle tulee olo, etten ole tehnyt tarpeeksi, vaikka vähäsen tehty on kuitenkin enemmän kuin ei mitään. Roinaläjät ja muu painaa mieltä, mutta vastapainona se holtittoman riehumisen aiheuttaman uupumisen pelko jossain takaraivossa tykyttämässä. Eli en aseta tavoitteekseni pelkästään tiettyjen kodin kohteiden laittamista kuntoon, vaan myös ajatusteni raivaaminen roinasta, keskeneräisyyden ja pikkuhiljaa tapahtuvan edistyksen sietäminen. Ja tosiaan tässä lopulta tämän syvällisen pohdinnnan jälkeen se "ennen"-kuva.

Kohti uutta vuotta, uutta asennetta, unelmakotia...

Kaikkeahan voi haaveilla, unelmia olla ja tavoitteita - ja uudenvuodenlupauksia.

Viime vuodet ovat olleet sellaista sekopäähässäkkää, että tulevan vuoden lupauksena on hahmottaa paremmin elämää ja oloa, etsiä jotain järjestystä pääkoppaan, kotiin ja kaikkeen. Unohdan kokonaan kodin somistamisen ja itseni lahjomisen tavaran kautta, ja vuosi 2015 on mun teemavuosi: älä osta mitään, mitä et välttämättä tarvitse. Ok, jos farkut ratkeavat, uudet saa ostaa, jos shampoo loppuu, ei tarvitse no-poo-linjalle lähteä (jos ei halua), mutta kaikenlainen ostamisen vuoksi ostaminen ja jonkin ostaminen ihan vaan kun on kiva ja halpa ja syitähän löytyy. Pyrin pikemminkin karsimaan tavaraa, hävittämään ympäriltä roinaa ja kaaosta, joka tuntuu kiristävän vannetta pään ympärillä. Roinaa ei voi järjestää, koti ei ole varasto asioille, joita ehkä joskus tarvitsee tahi sitten ei, mutta jos kaiken varalta laitetaan talteen.

Mikä on tärkeää juuri nyt? Tekstiksi kirjoittaminen on ehkä hankalaa, mutta tunteminen helppoa. Tunnen, miten tärkeä mulle on perhe, Rakas Puoliso ja lapset, lemmikit, oma koti kullan kallis... Myös työ on tärkeä juttu, vaikka joskus ärsyttää miten se joskus häiritsee vapaa-aikaa. Pidän työstäni, sen resursseista aina en, mutta itse työ ja se, että olen siinä hyvä, tekevät mukavan mielen. Tärkeää on myös ajatella näitä asioita, miettiä, eikä vaan puskea eteenpäin viimeisillä voimilla. Aivojen tuulettelu, turhan pois heittäminen ja ajatusten avartaminen, se on tavoite vuodelle 2015. Luin joskus runon, joka meni suurinpiirtein "aivojen siivouspäivänä älä jää miettimään, että ehkä tarvitset tätä vielä".

Yksinkertaista. Tarkoitan tällä myös verbiä: yksinkertaista.

Tee tilaa sille, mikä on tärkeää. Tee enemmän tilaa sille, mikä on tärkeää ja huomaat, että sille on liian vähän tilaa. Haluan olla vuonna 2015 perheelle läsnäolevampi, upota vähemmän turhaan ja jaksaa paremmin.

Viimeisiä päiviä tätä vuotta mennään, unelmia kohti ja sitä mikä on tärkeää.

Tämmöinen syvällinen pohdinta. Ja jossain vaiheessa sitten ihan konkreettisesti kohti niitä tärkeitä ja unelmia, projektin toteutusta. Käynnistely on jo meneillään.

Suunnitelmaa tuleville päiville

Ajattelin tehdä suunnitelmat mitä teen minäkin päivänä, niin en

• rehki liikaa kerralla ja polta intoa pois hetimmiten
• saan aikaan toimia, kun on edessä järjellinen urakka eikä tunnu että miljoona asiaa kaatuu niskaan

Tänään oli vielä vapaapäivä, huomenna taas töihin. Työpäivinä olen itselleni kiltti, jonkinlainen ylläpitävä tyyli silloin riittävä. Nytkin iltavuoro + yövuorot, ihan tarpeeksi dippadappaduu töistä, oisin ihan totaalisen dippadappaduu ja perheeltä pois pelistä järjellisenä perheenjäsenenä, jos vielä töiden päälle siivousta rehkisin. 

Nyt on kyllä tärkeä haaste pitää nyt saatu siisteys ja järjestys loppuviikon ajan yllä. Nimittäin sunnuntaina on Keskimmäisen synttärit ja tulee kyläilijöitä. Nyt onkin kiva kun mahtuu kahvittelijoita sekä ruokatilaan että sen viereen pikkuhuoneeseen sohvapöydän ääreen. 

Ensi viikon vapaapäiville hahmottelin mielessäni jotain jo... 

• MAANANTAI: eteinen (tuulikaappi, eteisen kaappi), raivaan turhia / pieniä / väärän vuodenajan kamppeita pois - varastoon, roskiin, keräykseen
• jo viikonloppuna aloitettava, tuulikaapissa mm. purettu painonnostopenkki, jota mies kyllä ensin haikaili, mutta kun painot, tanko, kahvakuula ym. jää kumminkin turvallisesti omaan nurkkaansa, suostui luopumaan penkistä
• TIISTAI: kaksiosainen päivä
• lasten koulussa ollessa lahjojen paketointi ja lajittelu, mikä viedään täällä kotipaikkakunnalla, mitkä viedään matkalla satamaan, mitkä lähtevät mukaan Tallinnaan
• keittiö - siivottu jo pitkälti, mutta pyyhin kaapinovet, ne vielä sotkuiset, samoin tasot + keittotaso
• KESKIVIIKKO: pesuhuone ja sauna, ennen saunomista kylpyhuoneen seinien + lattian pesu - ovat jo aika siistit, koska vastikään ostettiin uusi hylly ja jakkara kylppäriin, samalla siivosin. Saunan pesu ennen keskiviikko-illan saunomista. (näihin äitini osallistuu ja siitä syystä:)
• keskiviikkona pikkujoulut kotona, perheen + äitini kanssa, tehdään ennen saunaa jotain herkkuja ja glögiä

Sitten alkavatkin yövuorot, joiden aikana täytyy valmistella pakkaukset reissuun, lähdetään heti viimeisen yön päätyttyä ajamaan satamaan. Eli erityisiä jouluvalmisteluja ei tänä vuonna tarvitse kotiin tehdä, vähän jotain pientä (ostin jouluisen vahakankaan, punainen Marimekon Lumimarja, laitetaan jotain pientä koristelua). Suunnittelin kyllä hotellihuoneeseen koristelua - Viru-kadun kukkamyyjillä on aina ihania asetelmia, voisimme ostaa sellaiset meidän ja lasten hotellihuoneisiin (meillä siis kaksi huonetta väliovella). Töissä näin hauskasti laitetun kukka-asetelman, siinä oli laitettu värilliset patterikäyttöiset jouluvalot asetelman ympärille, se voisi näyttää kivalta. <3 Katson siis vähän "sillä silmällä" myös pieniä jouluvaloja. Ja kirsikkaleivoksia. Ne eivät liity nyt tähän mitenkään, kunhan tuli mieleen. Pari ravintolaa on, jotka kiinnostavat, mutta pöytävarausta suunnitellaan, sen voisin tehdä jo nyt loppuviikosta, sen jaksaa kylllä työn ohessa, tuleepahan treenattua viroa ennen reissua! Niin ja sitten pitää käydä ostamassa kirsikkaleivoksia. Hups. Taas se kirsikkaleivos... Mutta maistakaapas kunnollista virolaista kirsikkakakkua niin oijoijoi... Viro, tuo maa kirsikkasivistysrajan paremmalla puolella!

Eli vaikka ei joulua järjestetä kotiin, niin kivaa mietittävää on reissun ajalle. Oi, kun pääsemme joulutorille, se on niin kaunis!  Ostetaan aikuisille jägerteet, lapsille glögiä, katsellaan kojujen tarjontaa ja ihaillaan kaikkea. Aikamoisesti pläjähtää silloin ihmiselle joulumieli! 

Todisteeksi vielä muutama kuva edelliseltä Tallinnan joulureissulta, vuodelta 2010.

Raatihuoneentorin joulukuusi

~ joulutori ~

Joulutorilla oli myös tavattavissa joulupukki, jõuluvana omassa mökissään

Siivottu avarammaksi kotia ja pääkoppaa

Innostus on ollut tässä pari päivää päällä, kun äitini antoi joululahjaksi joulusiivousta. On ollut meillä eilen ja tänään molempina päivinä nelisen tuntia ja ihmettä miten saa yhdessä paremmin aikaan kuin yksin. Saatiin jopa ruokatilan vieressä oleva tila nätiksi, pois vaatetelineenä toiminut painonnostopenkki ym. ja tilalle hainkin kierrätyskeskuksesta sievän pienen vuodesohvan, jonka olin huomannut kun kävin sieltä ostamassa olohuoneeseen sohvapöydän. Nyt nurkkaus on sievä ja sinne voi laittaa vähän omaan rauhaansa vieraita, esim. anopin joka käydessään yöpyy kun asuu kauempana. Ja löytyi tosiaan sohvapöytäkin, eläköön kierrätyskirppis!

Eilen vein äidin kotiin, ja kun tulin takaisin, Rakas Puoliso oli Kaikista Nuorimman kanssa sytyttänyt kynttiöitä uuden sohvan ääressä olevalle sohvapöydälle. Syötiin siinä iltapalaa ja katseltiin telkkaria. Nyt kun kävelen portaita ylös, pysähdyn ihailemaan tuota huonetta, se on niin kaunis nyt! Ennen se oli sellainen ahdistava nurkka, jota ei halunnut ajatella vaikka se näkyi silmiin koko ajan, suoraan portaissa kulkiessa hyppäsi silmille.
. 
Mieli on kyllä kohonnut ihan siitä kun on nätin näköistä. Ja uskon kommenttiin: on vaikea pitää siisteyttä yllä kun on ihan liikaa kamaa! Totta. Roinaa ei voi järjestää ja laittaa kauniisti. Mun tuleva uudenvuodenlupaus on saada kuriin sisäinen järjetön hamsterini ja etsiä jotain kaunista harmoniaa mikä ei liity tavaraan. Siinä projekti vuodelle 2015. Liityin yhteen samanhenkisten Facebook-ryhmään, vaikuttaa mukavalta keskustelupaikalta - kyllä tää tästä.

Osin tämä innostus voi olla ihan terveysjuttu. Viime viikolla kävin lääkärissä, aiemmin kävin verikokeissa ja nyt kävin niistä puhumassa. Kilpirauhasarvoissa hässäkkää, joten mulle aloitettiin Thyroxin-lääkitys vajaatoimintaan. En tiedä voiko viikossa vaikuttaa vai onko osin sitäkin, että on hyvä mieli kun löytyi joku syy ikuiselle väsymykselle ja aikaansaamattomuudelle (kun kroppa ei vaan jaksa tehdä eikä aivot pakottaa kroppaa) kuin se, että olen laiska. Ehkä olen laiskuuden lisäksi ihan terveyssyistä laiska ja aikaansaamaton. Jes! Helmikuussa verikokeisiin ja katsotaan mitä arvoille tapahtunut. 

Hyvä fiilis joulua odotellessa.

ps. olimme jo lopettaneet siivoamisen, lasten harrastus/myyjäis/ym.-asiat hoidettu ja aika rauhoittua. Mitä teen?

Siivosin vaatekaappini. Jep. Ostin huvikseni sellaisen muovisen häkkyrän, jolla  viikataan vaatteita, jokaiselle oman (90 senttiä kappale), jos se innostaisi viikkaamaan. Onnistui ainakin nyt alkuinnostuksessa hyvin, pojat viikkasivat puhtaat pyykkinsä - plus kaikki muut vaatteensa, kaapissa olevat. Ja Kaikista Nuorin halusi mun kanssa siivota mun vaatekaapin, viikkasi innoissaan Wonderfold-läpyskällä. Joo, sen nimi on Wonderfold. Hillittömän hassu verme. Nyt sitten on vaatekaappikin siisti, se on painanut mieltä pitkään, kun työnnän vaan pestyt vaatteet "sinne jonnekin" muun kasan sekaan.

Entinen "roinahuone", nykyinen viihtymishuone

Huone näyttää nyt kivalta ruokatilasta katsottna

Näky on nätti portaistakin katsottuna

Kissojen mielestä sohva on mainio

Keskitytäänpäs siihen nättiin huoneeseen,

ei mennä ollenkaan tuulikaappiin kurkistamaan...

Ja se vaatekaappi, jonka yömyöhällä siivosin...