Vielä hörhöilyä - Weasleyn perhe

Tuossa päivänä muutamana mietin hörhöilyn syvintä olemusta. Mietin muun muassa kirjallisuus- ja elokuvahahmoja, hahmojen iloja, suruja, hahmoja, jotka menetimme... Ja mietin miten kivuliaita henkisesti voivat kuvitteellisten hahmojenkin menetykset olla. Ja mietin niitä kuvitteellisten hahmojen menetyksiä, joita en vaan hyväksy. Kuten eräs, josta ystäväni Peppi on samaa mieltä: Fred Weasley - emme varmaan ikinä anna anteeksi J.K.Rowlingille tätä kuolemaa.

Ja kas, kauppalistan kirjoittamisen sijaan päädyin syväluotaamaan ajatuksiani Harry Potterista. Tämä teema on nyt luonnollisesti mielessä paljon, kun meillä on Nuorimmaisen ja Keskimmäisen kanssa projektina kuunnella läpi kaikki Harry Potter -kirjat. Olemme nyt menossa neljännessä kirjassa, Harry Potter ja liekehtivä pikari. Sitten on Rakasta Puolisoa lukuunottamatta koko perhe Potter-tietoinen. Pojilla on isänsä kanssa omia juttuja, pyöräilyretket viikonloppuisin kun olen itse töissä, tai touhuan kotona, jalkapallon potkimista. liikuntaa, aktiivisuutta. Mä hoidan sitten kirjallisuuspuolen... Olisi tietysti mukavaa jos Rakas Puolisokin kiinnostuisi Potterista, Doctor Who'sta ym, mutta ihmisten kirjallisuus/elokuva/tv-ohjelma-makua ei voi muuttaa, Hotakaisesta, tietokirjallisuudesta ja suomalaisista dekkareista sun muusta hörhöilyfantasiaan. Meillä on sitten kyllä mukavasti perheen yhteisiäkin juttuja - ja erillisiä juttuja, erikseen, porukalla, omiakin juttuja jokaisella. On mukavaa olla perhe. Jep, yritän rakentaa sellaista horjuvaa ja natisevaa aasinsiltaa yhdistääkseni aiheet Potter & perhe. Tadaa. Sovitaan, että olen onnistunut ja hyppään tähän asiaan...

Nimittäin yksi kirjallisuuden lempihenkilöistäni on kokonainen perhe. Weasleyn perhe, Potter-kirjojen parasta porukkaa. Mahtava, lämminhenkinen perhe, joka otti vastaan lasten kaveritkin kuin olisivat aina kuuluneet perheeseen. Molly-äiti huolehti vanhemmattomasta Harrysta yhtälailla kuin omistaan, samoin isä välitti kaikista, joita perheen kotona oli, omat lapset, lasten ystävät, muut perheen läheiset. Molly Weasley on yksi mun suosikkihahmoista kirjoissa, lasten ja nuorten mielestä varmaan hassu ja komenteleva äiti - mutta koska itsekin olen komenteleva ja ok, varmaan hassukin äiti, olen tietysti Molly-fani. Rohkea nainen, joka piti omien puolta kaikin voimin, tekemällä voileipiä junamatkalle, neulomalla joululahjaksi Weasley-villapaitoja, puolustamalla hyvyyttä maailmassa Feeniksin killan kanssa, ja kun tiukka paikka tuli, otti hengiltä yhden Voldemortin vahvimmista kannattajista tämän uhatessa Mollyn lasta. "Not my daughter, you bitch!" 

Muukin perhe on täynnä iloisia, rohkeita, hassuja, tunteellisia tyyppejä. Kaksoset... loistavat isoveljet kuuluisalle kolmikolle, Ronille, Harrylle ja Hermionelle. Fred ja George tosiaan kohtelivat Harrya kuin veljeä, auttoivat, kiusasivat, antoivat Kelmien kartankin kun Harry sitä heitä enemmän tarvitsi. Ollapa olemassa kauppa kuin Weasleyn Welhowitsit, siellä kyllä kävisin. Vaikka olisi vähän surullistakin, ilman Frediä. Ja Ginny, ihana Ginevra, josta isoveljien kesken kasvaessa tuli rohkea ja upea nuori nainen... ja sittemmin huispausammattilainen.

Mietin sitten vielä lisää, suosikkihahmojani Pottereissa. Mun suosikit tuntuvat olevan vähän tällaisia ei-niin-hurrattuja sankareita. Molly Weasly, Severus Kalkaros, Luna Lovekiva... Ei välttämättä suuria ja näyttäviä sankaritekoja (paitsi no hei miettikää, esimerkiksi Bellatrix Lestrange hengiltä, hurraa!!ja muut kolmikon saavutukset), mutta kuitenkin, ilman meteliä, ovat sankareita ja rohkeita, tärkeitä, vaikuttavat paljon tapahtumiin. Tietty muitakin loistavia hahmoja on, näitä, jotka ovat näkyvästi ja selkeästi sankariainesta. Mutta joku näissä kolmessa on sellaista, mikä mulle kolahtaa, eivät ole kirjoissa näyttäviä huimia tekoja tekeviä, mutta tekevät niitä kyllä ja ovat tärkeitä. Ei sillä, etteikö moni moni muukin kirjojen henkilö olisi mulle rakas, kirjat ovat täynnä eloisia, aitoja, suloisia, ärsyttäviä, hurmaavia tyyppejä. Äh... Ärsyttävistä... oikeasti, oonko yksin mielipiteeni kanssa, vai onko jonkun muunkin mielestä Dolores Pimento aivan holtittoman ärsyttävä ja ilkeä, toivoin häntä hornantuuttiin melkein napakammin kuin Voldemortia itseään.

Video Luna Lovekivasta, kuvitteellisia kirjeitään äidilleen...

Takana työputki, tänään oli aamuvuoro, huomenna vapaapäivä. Eli kuten huomaa, irtautuminen työstä rentoutumiseen, fantasian kautta. Toimii. Aivot saa vapaa-asentoon töllöttelemällä YouTuben täydeltä Potter-fanien tekemiä videoita. Tosin nyt on lopetettava - että ehtii poikien kanssa kuunnella Potteria.

Minä. Halloweenina Molly.