Pärnu - osa 2

Mitä tehdä Pärnussa

Joskus joku kysyy meiltä, mitä me tehdään Pärnussa… Kun käy siellä vuodesta toiseen, onko siellä tehtävää ja nähtävää vielä. No, teemme kaikenlaista mukavaa: käymme rannalla, pelaamme minigolfia, käymme leikkipuistoissa, lapset skeittipuistossa, välillä vuokraamme polkuautot, joilla voi kruisailla rantapuistossa, sadesäällä hyvä vaihtoehto on vesipuisto… Tekemistä riittää, yleensä aika loppuu kesken ja sanomme, että ensi vuonna sitten… Huomioksi: kerron paikoista sen mukaan, kuin ne kesälomilla ovat. Kesäsesongin ulkopuolella ei kaikkea mainittua ole tarjolla, ja esim. kesän alussa rajoitetummin, kuten polkuautovuokrauspisteitä on vähemmän ihan kesäkuun alussa kuin keskikesällä.

Ranta on tietysti kaiken hauskan keskipiste aurinkoisina päivinä. Rannassa voi vaikka vuokrata aurinkotuolin, ja löhöillä rennosti koko päivän (muistakaa aurinkosuojavoide!), rannassa on myös kaikenlaista aktiviteettia heille, joille löhöily on liian pitkäveteistä. Ihan rantahiekan alueella on mm. rantafutiksen pelaamista varten maaleja, kiipeilytelineitä sun muuta. Keskirannalla, Rannahotellin ja Rannahoone-rakennuksen kohdilla on kesäisin minigolf-ratoja, otamme joka kesä ainakin yhden taistelun ”kuka on perheen minigolf-mestari”. Samoilla paikoin on myös keskikesällä pomppulinnoja ym. juttuja lapsille. Rannassa on useita pisteitä, joista voi vuokrata polkuautoja, niin pienempiä autoja, jotka sopivat lapselle kuin isoja, usean hengen katoksellisia polkuautoja, joilla voi kruisailla koko perhe. Polkuautot ovat meidän poikien suosikkijuttu, yksi ajelu per reissu ei riitä mitenkään… Yksi hyvä ajelupaikka on iso rantapuisto Lehe- ja Supeluse-katujen välissä, sen laidalta saa myös vuokrattua polkuauton ja he, jotka eivät halua reippailla polkien, voivat istuskella puiston keskellä kivassa puistokahvilassa. Polkuautojen lisäksi reippailla voi myös polkupyörillä, niitä saa vuokrata esim. Supeluse-kadun rannan puoleisessa päässä, siinä Mudaravilan (nykyään Hedon Spa) ja rannan Steffani-pizzerian kupeessa.

Keskirannan iso kiipeilyteline ja suihkulähteet, 

suihkulähteissä saa juoksennella!

Rannahoone

Pomppulinnoja ja minigolfeja Rannahoone-rakennuksen takana

Tiukka turnaus!

Yksi rannan kiipeilytelineistä

Polkuautoilemassa

Yksi ajanviete ovat leikkipuistot, Pärnussa on monia kivoja leikkipuistoja, joissa voi viettää mukavasti aikaa. Meidän lasten suosikkileikkipuisto sijaitsee rannassa, Rannahoone-rakennuksen takana, Rannahotellin vieressä. Iso ja monipuolinen leikkipuisto, jossa on puiston keskellä kahvilakioski, siinä on vanhempien mukava istuskella kaffella ja seurata lasten leikkejä. Puiston luona on paljon edellämainittuja rannan aktiviteetteja, joten puistoleikkien välillä voi ottaa vaikka kisan minigolfia, pomppia pomppulinnassa, käydä uimassa tai vaikka polkaista polkuautolla rannan reittejä pitkin kruisailulenkin. Monitoimimesta parhaimmillaan! Muita kivoja leikkipuistoja ovat Munamäen leikkipuisto keskustan lähellä ja Vallikäärin leikkipuisto keskustasta huvivenesataman suuntaan. Näiden kahden leikkipuiston välillä on skeittaajille skeittipuisto, meidänkin lapset ovat painelleet siellä menemään potkulaudoilla kikkailemassa. Keskustan toisessa päässä, Vanapark-puistossa, on myös hauska leikkikenttä. Siellä on kiipeilyteline, jossa voi kokeilla omia Spiderman-taitojaan kiipeilemällä köysiverkostossa. Pärnun tori on tuon leikkipuiston lähellä, mutta tänä kesänä tori on suljettu remontin vuoksi.

Leikkipuistoja ja leikkipaikkoja on tosiaan paljon, Rakas Puoliso kommentoi tähän, että joka paikassa, missä on puisto, on jotain lapsille, ja niinhän se on.

Rannan leikkipuisto

Rannan leikkipuisto

Vanapark-puiston leikkikenttä

 Keskustassa Rüütli-kävelykadun itäpäässä, linja-autoaseman vieressä, on yksi pakollinen pysähdys lasten kanssa, vanha veturi, johon saa kiivetä. Meillä veturi on usein tapaamispiste, jos vaikka erkanemme kävelykadulla shoppailemaan eri mielenkiintojen mukaisesti (Jaakkoa kiinnostaa enemmän vaikkapa piiput ja piipputupakat ja itse jämähdän aina helmi- & korutarvikekauppaan kohtuuttoman pitkäksi ajaksi). Sovitaan silloin: ”nähdään veturilla klo…” Keskustassa kannattaa myös tsekata aukio Pärnukeskus-kauppakeskuksen edessä, siellä on usein kesäisin aktiviteetteja, kuten semmoinen valjastrampoliini, missä saa hypittyä aika huimia loikkia! Hinnat tämmöisille aktiviteeteille ovat Pärnussa hyvinkin kohtuullisia, en muista paljonko tuo trampoliinihyppely maksoi, mutta ilmeisesti niin vähän, ettei jäänyt edes mieleen…

 

 Sitten käärmekammoisille varoitus, hypätkää tämän kappaleen - ja seuraavan kuvan - yli. Pärnun Minizoossa on erilaisia terraarioeläimiä, käärmeitä, liskoja, krokotiilikin. Osa on Minizoota varten vartavasten hankittuja, mutta joskus eläimiä tulee sinne myös kun ne on hylätty ja löydetty jostain. Minizoo oli aiemmin pienessä kerrostalokellarissa, jokunen vuosi sitten se muutti nykyiseen paikkaan, jossa tilat ovat paljon paremmat ja tilavammat. Paikan pitäjä on asiastaan todella innostunut ja esittelee paikkaa hyvin. Jos rohkeutta on, saa joskus eläimiä koskeakin. Itse pidin kerran liskoa kädelläni ja syötin sille voikukanlehtiä, se oli hieno kokemus. Rakkaan Puolison elämys on sen sijaan astetta ällömpi – hän söi elävän torakan. Niitä esitellessä paikan pitäjä aina sanoo, että saa semmoisen syödäkin, jos tahtoo, niitä kasvatetaan matelijoiden ruoaksi, mutta jos jollekin maistuu niin… Ainut on, että oksentaa ei saa tai jos oksentaa, niin itse siivoaa. Olen aina sanonut, että ei Rakas Puoliso, ei. Viimeksi olin vähän kauempana katselemassa krokotiilia kun kuulin rapean rouskutuksen, rousk rousk rousk. Yöks. En suostunut pussaamaan Rakasta Puolisoa sen jälkeen ennen kuin oli pessyt suunsa.  Minizoo on kyllä kiinnostava käyntikohde, ja kyllä pienet värikkäät käärmeet ovat somia!

Luontoa voi tutkia muutenkin, rantaan on rakennettu vuonna 2015 luontoreitti ja lintutorni. Reitti on kokonaan puista siltaa, joten se on hyvä kulkea esim. lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa. Reitti lähtee rannasta Tervise Paradiis -kylpylähotellin kohdalta.

Entäs jos sataa, tuulee ja salamoi? Me mennään silloin Tervise Paradiisin vesipuistoon, kylpylähotellin sisävesipuisto. Ihan mainio paikka, mukavasti kuluu päivä polskien huonollakin säällä. Vesipuistossa on kätevä systeemi rahankäyttöön, systeemi tuttu monesta muustakin vesipuistossa: lippua ostaessa ostetaan ranneke, jolle ladataan rahaa sen verran kuin ajattelee käyttävänsä vesipuistossa olevaan kahvilaan. Rannekkeella maksetaan, pois lähtiessä ranneke palautetaan, ja yli jääneet rahat saa takaisin. Toinen sadepaikka - jos vanhempien hermot kestävät - on Batuudikeskus UP, sisäleikkipuisto, jossa on iso trampoliinialue, leikkitarvikkeita ja kiipeilykokonaisuus, sellainen kuin HopLopeissa on. Hermojen kestäminen... sitä tarvitaan, sillä sadepäivinä paikassa on paljon lapsia ja voitte kuvitella millainen äänimaailma paikassa silloin on... Onneksi vanhemmille on soffat ja pieni kahvipiste, josta voi ostaa kahvia tai limua voimistamaan oloaan. Meidän lapset jaksoivat riekkua tuolla toista tuntia, ja hauskaa oli!

Lapsiperheille huomioksi: Pärnusta hieman etelään on teemapuisto Lottemaa, perustuu Keksijäkylän Lotta -tarinaan, josta on kirja, elokuvia ja tv-sarjoja. Virossa kaupassakin löytää useita Lotte-tuotteita, Lotta (Viroksi Lotte) kavereineen ovat suosittuja hahmoja. Emme ole Lottemaassa käyneet, lapset kokivat olevansa siihen hieman yli-ikäisiä, mutta käykää tsekkaamassa jos kiinnostaa!

Pärnun lähettyvillä on muitakin kiinnostavia paikkoja, kuten Valgeranna seikluspark - seikkailupuisto, Rautatiemuseo Lavassaaressa, muina päivinä näyttely, lauantaisin ja sunnuntaisin myös mahdollisuus matkustaa museojunalla sekä Audrussa auto24ring-rata, kilpa-ajorata, jossa on tapahtumia ja jossa voi itsekin kokeilla kilpa-automeininkiä. Rataa pääsee ajamaan joko omalla autolla tai moottoripyörällä tai voi valita jonkun radan omista paketeista: joko auton vuokraus ja ajokierrokset tai jos ei itse halua ajaa, kyyti jollain radan omista autoista tai moottoripyöristä - esimerkiksi itse ajaen tai kyydissä Lamborgini Gallardolla. Jos ikä ei riitä isolle radalle, on yli 5-vuotiaille lapsille oma karting-rata, jolla pääsee formula-tunnelmaan. Radan tapahtumista Pärnun kaupungissakin näkyy Grand Turismo Baltica, joka tänä vuonna on 27.-31.7. (radalla tapahtuma 28.-30.7.). Kaduilla ja hotellien parkkipaikolla näkyy ihan kivoja autoja... Bravo Burgerin grilliterassilla syödessä terassin laidassa oli keltainen Lamborgini, jonka omistajat olivat myös huomanneet kaipaavansa grillimättöä, ja kaupungilla muutenkin liikkuu sekä ajaen että kuljetettuna kaikennäköisiä autoja, kuten tämä Salama McQueenin serkku, varmaankin.

Ja sitten meidän perheellä on on tietysti omat pari juttua, jotka pitää joka vuosi tehdä. Täytyy käydä moikkaamassa Raimond-setää, kuten lapset tuttavallisesti säveltäjä Raimond Valgren patsasta kutsuvat. Patsas on Kuursaal-rakennuksen vieressä, Supeluse-kadun rannan päästä muutama askel sivuun. Raimond Valgren sävellyksiä on mm. Suomessakin tuttu Saarenmaan valssi. Tässä porukka vähän pienempänä Raimond-setää moikkaamassa... Patsaan edessä on pieni kivetty alue, ja sen ympärillä kaiuttimia, joista soi Valgren musiikki - siinä pitää tietysti pari askelta tanssahdella. Tästä ei (ehkä teidän onneksenne) ole kuva- tai videomateriaalia...

Joka vuosi täytyy myös käydä ottamassa Emma-tyttärestä kasvumitta. Olemme joka vuosi käyneet Emma-kaupan ovella kuvaamassa tytön kasvamista, ja onhan hän kasvanutkin, kuten huomaa vertailukuvista vuodelta 2009 ja 2015. 

Rakkaan Puolison kommentti lapsiperheille: puistoissa ja muutenkin on paljon lapsille, niin että lapsia ei tarvitse kävelyttää väsyksiin. Kätevä kulkupeli ovat potkulaudat (ne ohjaustangolliset) tai rullalauta, kummalla tykkää liikkua. Kaupunki on tasainen ja tarvittaessa potkulauta on helppo ottaa taksiin mukaan, jos väsähtämistä tapahtuu. Keskustassa joen rantaa on remontoitu viihtyisäksi, siellä mukava vaikka syödä jäätelöä ja istuskella, jos osa porukasta inspiroituu vaikkapa shoppailemaan pidempään viereisessä Pärnu Keskuksessa ja Port Arthurissa.

Kokeilluista frisbeegolf-radoista Jõekääru Discgolfipark on mainio ja haastava (18 koria), rata on lähellä Papiniidun Kaubamajakas-ostoskeskusta. Toinen, Rääman rata (9 koria), joen toisella puolen, oli aikamoinen puskarata, ei ainakaan viime vuonna erityisen hyvin ylläpidetty (jep, hävisi kiekko pöpelikköön).

Ja paluu omiin kommentteihin. Häid mehi on raske leida, eli hyviä miehiä on vaikea löytää - mutta kuten näkyy, Pärnussa sekin on helppoa. Pärnu = loma.

Laitoin hieman näitä blogiteksteissäni mainitsemia paikkoja kartalle, lilat kukkaset lapsille ja perheille kivoja paikkoja, haarukan ja veitsen varmaan ymmärtää, ja onpa siellä urheilua varten tähtikin tai mikälie, frisbeegolfrata nimittäin. Lisäilen jos tulee jotain mieleen...

Muokkaus: Tulikin jotain mieleen. Kaveri kyseli Jussin Viinakaupasta, karkkitarjonnan vuoksi. Ajattelin, että totta, se täytyy lisätä karttaan! Nimi on viinakauppa, ja viinaa sieltä saakin, mutta kioskimaisessa kaupassa on myös mainio karkkivalikoima, kaikenlaista hauskaa pientä, johon riittää kun on kymmeniä senttejä taskurahaa. Meidän lasten suosikkeja ovat olleet mm. deodoranttipullon tyyliseen pulloon pakatut karkkilitkut (joo ja sit on pesty naamaa ja vaatteet), Melodi Pops -tikkarit (oi, miten nostalgisia, muistan ne lapsuudesta), erilaiset tikkarit ja karkkitikut ja purkat ja muut... vaikka mitä! (muokattu 21.6.2016)

Pärnu - osa 1

Lyhyt ja ytimekäs otsikko tekstille, jolla yritän käsitellä lähes kaiken, mitä multa on tänä keväänä kyselty Pärnusta. Ihastuttavan moni on kysellyt erilaisia juttuja kaupungista, mulla näyttää olevan laajalti mainetta Pärnun reissaajana. Ja mikäs siinä, mielelläni kerron vinkkejä, ja vastailen kysymyksiin, ja kerron kokemuksia. Uskon vahvasti siihen, että on niitä, jotka ovat ihastuneet Pärnuun ja niitä, jotka eivät ole siellä vielä käyneet – ja jos saan vaikka jutuillani jonkun paikkaa kokeilemaan, niin mainiota! Tosin jutun määrä on niin valtava, että tässä nyt osa 1, jossa kertoilen mm. majoittumisesta ja ruuasta, lisää sitten osassa 2. 

Pärnu erittäin tiivistetysti

Pärnu on kaupunki Viron etelärannikolla, Pärnunlahden rannalla. Ranta onkin Pärnussa yksi parhaita juttuja lomasta: hienoa hiekkaa, hitaasti syvenevä, joten lastenkin kanssa mukava, paljon palveluja rannan äärellä… Ihan parhautta! Pärnussa on 40 000 asukasta, joten se ei ole suuren suuri kaupunki, mutta mukavalla tavalla kaupunki, jossa on keskusta ja ravintoloita ja puistoja ja ostosmahdollisuuksia ja kaikkea, mitä lomalla on mukava kaupungissa olla. Kaupunki on sopivan kokoinen muutenkin, keskustasta rantaan on lyhyt matka kävellä, ja jos jalat väsyvät, taksilla on edullista ajella, ja paikallisliikennekin kulkee hyvin.

Kesän unelmapaikka, Pärnun ranta

Saapuminen

Pärnuun järjestetään Suomesta ryhmämatkoja, jos tahtoo kuljetuksen matkalle. Jos haluaa omatoimisesti matkustaa, pääsee perille julkisilla tai omalla autolla. Tallinnasta kulkee useita bussivuoroja Pärnuun päivittäin, nyt myös junaverkostoa on uusittu ja junalla pääsee myös. Itse olemme aina matkustaneet Pärnuun omalla autolla, laivalla Tallinnaan ja siitä Pärnuun. Reitti on helppo, kun on Tallinnasta päässyt ulos, on reitti suoraa tietä eteläänpäin, kunnes saapuu perille. Tallinnan satamasta Pärnuun on melko tarkkaan 130 kilometriä. Autoilu Virossa on kokemuksemme mukaan turvallista ainakin päiväsaikaan, ja Pärnun tie melko rauhallinen. Joskus esim. Tallinnaan päin ajaessa tulee vastaan bussikaupalla matkailijoita, jotka ovat matkalla satamasta Pärnuun, ja ajelipa kerran Tallinnaan mennessä vastaan työkaverini perheineen, olivat menossa Pärnuun. Pysäköinti Pärnussa on helppoa, useissa majoituspaikoissa on pysäköintimahdollisuus, ja olemme me kadun varteenkin pysäköineet kun loma-asunnossa ei ollu pysäköintipaikkaa. Kadun varteen pysäköidessä huomioikaa missä on maksullinen alue, keskustassa voi ihan yhdessä kadunkulmassa muuttua maksulliseksi, kun menee keskemmälle, kun taas sivummalla on ilmaista.

Majoittuminen

Pärnussa on paljon majoituspaikkoja, hotelleista kotimajoitustyyppisiin paikkoihin ja loma-asuntoihin. Me olemme useimmin majoittuneet loma-asunnossa, olemme ne aina vuokranneet välitysfirma Estrentin kautta. Estrent on välitysfirma, jolle yksityiset antavat loma-asuntoja vuokrattavaksi, ja niistä voi sitten valikoida ja tehdä varauksen Estrentin nettisivuilla. Olemme olleet tyytyväisiä firman palveluihin ja asuntoihin, olemme olleet vuosien mittaan viidessä eri asunnossa ja kaikissa homma toiminut. Yhdessä asunnossa olemme olleet useammin kuin kerran, ja menemme sinne tänä kesänäkin, kun onnistuimme saamaan vapaan viikon – tuo asunto on suosittu, ja usein varattu melko nopeasti sen jälkeen kun se syksyllä Estrentillä tulee seuraavaksi kesäksi vuokrattavaksi. Asuntoja on eri puolella Pärnua, me olemme tässä vähän valikoivia – asunnon pitäisi mieluiten olla tietyllä alueella, rannan ja keskustan rajaamalla alueella, Pärnujoen pohjoispuolelta emme ole asuntoa vuokranneet. Sielläkin on mukavan näköisiä, isoja ja hinta-laatu-suhde ok, mutta olemme tahtoneet kävelymatkan kaikkialle. Estrentillä on tälläkin hetkellä vuokrattavana neljä viidestä asunnosta, joissa olemme majoittuneet (ja siis on monia muitakin hyvältä vaikuttavia kämppiä, mutta tässä ihan omakohtaisia kokemuksia): 

• Supeluse-kadun kaksio: ei parveketta, mikä on ollut se ainut miinus... nimittäin tämä on meidän suosikki! Sijainti ihan loistava, ja hinta-laatu-suhde todellakin kohdallaan. Tämän jos tahtoo, kannattaa varata ajoissa! Vuokralleantajat todella mukavat.
• Karja-kadun kolmio: ihana kämppä, ihana piha, tästä pidimme todella paljon. Olimme reissussa elokuussa, ja silloin asunnon hinta oli todella edullinen. Hieman sivummalla kuin yleensä toivomme, mutta hyvät yhteydet, ihan lähellä bussipysäkki. Vuokralleantajat todella mukavat täälläkin.
• Lõuna-kadun kaksio: tässä oli yläkerrassa makuuhuone ja me vanhemmat nukuimme alakerrassa vuodesohvalla. Lapsilla oli siis oma valtakunta yläkerrassa, ja siitähän he tykkäsivät. Ei pihaa/parveketta, mutta vaikka on ihan keskustassa, on heti tien toisella puolella Munamäen leikkipuisto. Vuokralleantajat mukavat, ja auttavaiset, olen itsestänikin ylpeä kun selvitin television ongelmat puhelimitse vuokraisännän kanssa, viroksi. Kiitos hänelle kärsivällisyydestä selittää miten saadaan telkkari näkymään taas!
• Supeluse-kadun mökki: Tämä oli niin soma paikka, pihamökki, jossa kaksi asuntoa ja sijainti ihan parhautta Supeluse-kadulla, rantapuiston kulmalla. Tässäkin yläkerrassa lasten valtakunta, oli ullakko, jossa patjoja. Me vanhemmat nukuimme alakerrassa vuodesohvalla. Pieni, eikä silloin pesukonetta kun olimme, en ole tsekannut onko nykyään, mutta parasta sijainti ja kesämökkimäisyys. Mukavat vuokralleantajat, kuten kaikissa, joissa olemme olleet, ei mitään ongelmia ole kertaakaan ollut vuokralleantajien kanssa.

Hotelleista meillä ei ole viime vuosilta juurikaan kokemuksia, vuoden 2007 jälkeen olemme lähes aina vuokranneet asunnon. Poikkeuksena viime vuosi, 2015, kun lomamme oli niin alkukesästä, etteivät aurinkosäät olleet varma juttu. Olimme Rannahotellissa, jotta olisimme aina aurinkosään kohdalle osuessa rannan ääressä. Rannahotellissa voi kuvitella olevansa entisaikojen kylpyläkaupungissa, jossa saattaa vaikka hotellin portaissa tulla vastaan Hercule Poirot. Tuolloin hotelli oli vielä hieman vanhahtava, mutta viime talvena hotelli on perinpohjaisesti remontoitu. Jos haluaa rantalomalle huippusijainnilla, Rannahotellia on vaikea voittaa. Tietysti myös Tervise Paradiis on aivan rannassa, mutta Rannahotellissa on enemmän tyyli mun makuun, kuin suoraan menneestä ajasta, ja sijainti keskirannalla on loistava. Loppukesästä 2015 olimme kaveriporukalla Pärnussa, majoituimme Guesthouse Tulbissa, siisti ja mukava paikka, ja miellyttävä omistajapariskunta. Aamiainen oli somassa kahvilassa viereisessä talossa. Tykkäsin, ja voisin sinne mennä uudestaankin. Tulbin huoneisto on mainio kaveriporukalle tai perheelle, siinä on kaksi makuuhuonetta ja olohuone-keittiö, olohuoneessa vuodesohva. Lyhyemmille matkoille voisin kuvitella Tulbin huoneistoa meidän perheellekin, viikon matkalle ja pidempään oma asunto on meille sopivampi juttu mukavuuksineen – pesukone on pop! Tulbia on meille kehunut muutama tuttava, jotka aina Pärnussa käydessään majoittuvat siellä. Kymmenen vuotta sitten olimme Strand Spa & Conference -hotellissa, jonka nykytilanteesta en osaa sanoa. Kuitenkin ajattelin sen olevan mainitsemisen arvoinen, sillä silloin lasten ollessa 1-, 2- ja 6-vuotiaita olimme tyytyväisiä hotellin huonevaihtoehdoista perheille. Myös Kurgo Villan vanhan huvilan huoneistot olivat mainiot, joten mainitsen senkin, vaikken nykytilanteesta tiedä.

Näköälä huoneemme ikkunasta Rannahotellissa

oli melkolailla täydellinen

Nälkä!

Pärnussa on kokoisekseen kaupungiksi paljon kaikenlaisia ruokapaikkoja. Me käymme lomalla rennoissa paikoissa, valkoiset pöytäliinat ja useampi haarukkavaihtoehto kattauksessa ei ole meidän juttu, joten esim. Ammende Villan ravintolaa en voi arvoida (se ja Hedon Spa’n ravintola Raimond lienevät ne hienoimpina pidetyt). Mutta kysykää mestoista, joista saa nopeasti ja näppärästi herkkua mättöä perheelle, niin kyllä kerron!

Meidän ikisuosikki Pärnussa on Lehe Kohvik, meidän haavepaikka, josta puhutaan talvellakin. ”Oi, kun olis kesä ja oltais Lehe Kohvikissa!” Ravintola on ison rantapuiston laidalla, Lehe-kadulla, Rannahotellin lähellä. Sieltä saa perusruokaa, päivän annoksina paikallisia sapuskoja, ruoka on edullista ja herkullista. Ruoka-annosten lisäksi sieltä saa vaikkapa pieneen lounasnälkään aivan mahtavaa Lehen munasalaattia ja lohileivän, ja rahaa menee muutama euro. Kaikkein nuorimman haaveissa on aina ja iäti Lehen ranskalaisannoksen kastike, sitä vaan ei onnistu kotona tekemään niin, että olisi yhtä herkullista. Mitä tahansa tapahtuu, yksi on varma: ensimmäisenä iltana Pärnussa syömme aina Lehe Kohvikissa. Ja viimeisenä, ja joskus siinä välissäkin... ja lounaalla... ja... 

Lounaaksi munasalaattia ja voileipä

Rannan lähellä:

Poisi Eine, keskustasta rantaan kulkevan Supeluse-kadun varrella oleva pikaruokaravintola, josta saa ihan kunnon sapuskaa. Paikan wrapit ovat herkullisia! Ja grilliruokaa saa kun kävelee vielä lähemmäs rantaa Supelusea pitkin, rantapuiston kulmassa olevalla Bravo Burger -grillikioskilla on lähes aina jonoa. Sieltä saa hampurilaisten ja ranskisannosten lisäksi esimerkiksi pelmenejä, nam!

Supeluse-katu on eräänlainen ”kesäpääkatu”, vilkkain katu keskustan ja rannan välillä, ja kadulla on paljon kahviloita ja ravintoloita, kuten nuo edellämainitut pikaruokapaikat. Jos haluaa kahvitella erityisen suloisesti, kannattaa pysähtyä Supelusen ja Karussellin kulmassa, Supelsaksad-kahvilassa. Oi, Supelsaksad-kahvilan kirsikkakakku, kuinka sinua kaipaankaan! Kahvilasta saa myös herkulliseksi kehuttuja ruoka-annoksia, niitä emme ole kokeilleet, mutta kahvilan herkkutarjontaa olemme testanneet aika lailla monipuolisesti, ja kaikki on herrrrkkua. Kahvilasta saa myös ostaa virolaisen valokuvaajan Ruth Huimerindin kortteja, niitä käyn aina ostamassa, jos löydän uusia, joita minulla ei vielä ole. Kuva Augustirand on vaan niin upea, että minulla on siitä postikortti töissä pukuhuoneen kaappini ovessakin.

Supelusella

Supelsaksad-kahvilasta risteyksen toisella puolen on Karusselli-kauppa ja sen ravintola, ja terassi, jossa kiva pysähtyä matkalla rantaan tai keskustaan tai ihan vaikkei olisi matkalla mihinkään. Istuimme siinä kaveriporukalla jonkin verran viime kesänä, hintataso juomissa on ihan loistava, vinkiksi sellaista etsivälle, ja henkilökunta innostunutta ja nuorekasta. Aiemmin kauppaa pitivät vanhemmat naiset, oikein mukavat, kauppa myytiin joku vuosi sitten ja uusi nuori omastajaporukka on tehnyt paljon muutoksia, kuten lisännyt tuon ravintolapuolen. Hyvä tämä uusikin tyyli.

Keskustassa:

Rüütli-kävelykadun alkupäässä (idän puoleisessa) on ravintola Georg, jossa käy paikallisiakin paljon. Ravintolan hintataso on edullinen, ja ravintolalla on terassi kävelykadulla. Terassilla on mukava napostella vaikka pikkunälkään, tiskistä saa salaatteja, voileipiä ja esim. voileipäkakku-paloja. Voileipäkakku on niiiin mun herkkua! Ruoka on perussapuskaa, otetaan tarjotin, ja pyydetään linjastolta oman toiveen mukainen sapuska. Hinta-laatusuhdetta kuvaa se, että paikallisetkin käyvät paljon Georgissa.

Rüütli-kävelykadun ja Nikolai-kadun kulmassa on pubi Nikolai Lehtla, jossa käymme myös joka vuosi. Kunnon perussapuskaa kohtuuhintaan, ja joka vuosi on saatava joko Nikolai Lehtlassa tai Lehessä juustušnitsel – juustopihvi, siis ihan juustomöykky siis, joka on leivitetty ja paistettu rapeaksi… Rapea kuori ja sulava juusto sisällä, aih, herkkua, ja verisuonet tykkää!

Rüütli-kävelykadun poikkikadulla, Pühavaimu-kadulla on Sõõriku Baar, sinne täytyy suunnata, jos tykkää munkkirinkilöistä. Kahvilan erikoisuus ovat siis munkkirinkilät, joita kahvilan nimikin tarkoittaa. On muutakin herkkua, mutta parasta ovat juuri paistetut, tuoreet munkkirinkilät, joita myydään kilohintaan… on joskus ostettu aikamoinen kukkuralautasellinen ja meidän lapset ovat tehokkaasti syöneet kaikki!

Tässä vain muutama ravintola ja kahvila, niitä on paljon muitakin, joten rohkeasti vaan kokeilemaan kiinnostavilta tuntuvia! Esimerkiksi pizzeria Steffania on kehuttu paljon, toinen Steffani on keskustassa ja toinen rannassa Hedon Spa'n vieressä, eli jos pizzaa tekee mieli, sinne! Jonot ravintoloihin välillä pitkät, mutta kuulemma kannattaa olla kärsivällinen. Kerran olemme Steffanissa syöneet, mutta koska siellä gluteenittomien valikoima aika rajoitettu, tai ainakin muutama vuosi sitten oli, on siellä käymiset jääneet sittemmin.

Tässä siis ensimmäinen osa, hieman majoituksesta ja nälkätilanteista… Kirjoitan vielä lisää, sitten juttua shoppailusta, mitä tehdä Pärnussa, varsinkin mitä tehdä Pärnussa jos sattuu olemaan liikenteessä matalien tyyppien elikäs lasten kanssa ja varmaan vähän kaikkea muutakin, koska en ikinä onnistu pysymään aiheessa.

Loppuun lainaus Ultra Bran biisistä Pärnu:

”… kahviloita on paljon, tuollakin uusi kohvik,

muutaman päivän kuluttua myös meillä on kantakohvik ja siellä kantapöytä…”

Tallinna, kissat ja herkkuja, tätä kokeillaan!

Lueskelin Baltic Guide -lehteä tässä aamuteellä (klo 11, on vapaapäivä) ja luin mainoksen Tallinnan kissakahvilasta, Nurri Cat Café. Muutaman kerran on jo mainos osunut silmiini, nyt laitan itselleni muistiin: mennään sinne!

Ensi kesän Viron lomamatka on jo suunnnitteilla, ensin viikko Pärnussa ja sitten muutama yö Tallinnassa. Ja nyt on sitten Tallinnaan suunnitteilla jo yksi kohde, johon tahdon mennä. Kissakahvilaan on eräänlainen sisäänpääsymaksu, joka menee kissojen hyvinvointiin.

Kunhan on lopulta kahvilassa käyty, kerron oliko erityisen kissamaisen hurmaavaa!

Hemmotteluristeily Tukholmaan

Vuosi on vaihtunut ja kevättalvea kohti mennään, joten silloin on aika... perheen kevättalvi-risteilyn! Lähdimme taas Tallink Siljan joululahjakortilla + Club one -pisteillä + noin satasella Tukholman risteilylle Commodore-hyttiluokassa. Risteily on meidän rentoutusreissumme, leppoisaa rentoilua ja yhdessä oloa. 


Pyysimme taas hyttiä numerolla, jompaa kumpaa kahdesta laivan keulassa olevasta Commodore-hytistä. Muut Commodore-hytit ovat laivan sivuilla, näissä kahdessa eteenpäin olevassa on tuollaiset isot ikkunalaudat, joille mahtuu vuodesohvan petauspatja ja lapset voivat siinä nukkua. 

Tukholmassa sää oli aamupäivällä hieman sumuinen ja sateinen, iltapäivää kohti aurinkokin löytyi. Kävimme Gamla stanissa Science Fiction bokhandelnissa, sieltä kävelimme keskustaan ja Östermalmin kauppahallille, hiukan ostoksia tehden ja välillä kahvilaan pysähtyen.

Laivaan pääsyä odotellessa kävimme Olympiaterminaalin kahvilassa, hyvin tarkeni terassilla vaikka vasta maaliskuu

Hytti meillä oli Commodore-luokassa

Hytissä odottaa jääkaapillinen juomia - kuohuviini, oluita ja limsaa sekä hedelmiä

Elmo ehti jo ottaa lukemista esiin

Kivaa olla täällä taas!

"Jos mie nään Pikku Myyn niin mie näytän sille tään hymyn"

Laivalla esiintyi Hevisaurus

Aamusaunassa Tukholman saariston maisemia ihaillen

Commodore-hytteihin kuuluu Bon Vivant -ravintolan aamiainen, nam!

Tukholmassa

Siljalandissa on selkeästi hauskaa

Elmo tapasikin Pikku Myyn ja sai esittää tälle Pikku Myy -hymynsä

Tukholman Science Fiction Bokhandelnista matkaamme lähti Rose Tyler, tässä saavumme Helsinkiin ja mukava risteily alkaa olla takanapäin - mutta otetaan uusiksi ensi kevättalvella!

Voitin Röpen ja Rapen arvonnassa!

Röpen ja Rapen sivu järjesti arvonnan, kun sivustolla on sata tykkääjää. Innokkaasti odotin tuon tykkääjäjoukon täyttymistä, ja kannustin kavereita tykkäämään sivusta (no okei, jaoin sivua Facebook-seinälläni ja käskin kavereita, että menkää ja tykätkää). Kuinkas ollakaan, arvonnan aika tuli, enkä voittanut. Mutta palkinnon sain kuitenkin: sain innokkaimman osallistujan palkinnon. Nyt kyllä olen todella otettu ja riemastunut!

Tässä kuvat palkinnosta... On nimittäin hieno! Oikea Röpen ja Rapen originaali taideteos, miettikää sitä ja kadehtikaa, ihan mulle tehty! Ja taideteoksessa selitetty suklaalevy. Ja paperia Saab 900:n kansiosta, en raaski siihen kyllä mitään kirjoittaa. Olen voittaja!

Saabismi on... elämäntapa

Sanotaan mitä sanotaan saabismista, niin kyllä se on mukavaa! Heti alkuun linjaus, minnepäin tämä teksti lähtee. Eli: yletöntä Saabin ja saabismin kehumista ja kaihomieltä.

Ukillani oli Saab. Se oli hieno, ruskea 96 eli sämpylä eli kuuppa eli vaikka mitä lempinimiä sillä on. Oli iso ja meni kovaa (no ukki ajoi aina hillitysti, tietysti). Meilläkin oli Saab, 99, ruskea, kun opettelin ajamaan autoa. Isä opetti sillä ajo-opetuksen ja komiaa oli ajaa inssin jälkeen kotiin kun oli ajokortti taskussa ja edessä kesä ja pitkät tiet.

Joten jossain vaiheessa itsekin ostin Saabin. Tai no, se oli perheemme mones Saab, kun tarvitsimme jo kaksi autoa. Oli meillä harmaa Saab 900, viininpunainen sisustus. Sillä Rakas Puoliso ajoi mua synnyttämään, ja sen takapenkillä Tytär viisivuotiaana tokaisi tuoreinta pikkuveljeä sairaalasta hakiessa: "No nyt miulla on KAKSI pikkuveljeä, mitä mie niillä teen?" Odotuksissa oli nimittäin ollut sisko, jonka nimeksi hänen mukaansa olisi tullut Tähkäpää Ruusunen. No, tuli itepäinen ja tomera pikkuveli. Ei ole Tytär sittemmin valittanut aiheesta, vaikka silloin ehdotti, että "jos me vaihdettais se". Tarkoitti sillä pikkuveljeä, ei autoa.

Autoja on kyllä vaihdettu, Saabeja ja muitakin. Elimme perheessämme huikeinta (joo hei mäkin haluan käyttää sanaa huikea, kuulin sen telkkarissa monessa eri ohjelmassa monta kertaa eilen, joten tässä se tulee:), huikeinta aikaa kun meillä oli Lady T ja Kiho. Ensin tuli Kiho, tummansininen Saab 9000 CDE V6 3.0 aut. Oli nimittäin komea! Sillä oli mukava matkustella, takakonttikin isompi kuin missään, sujuvasti mahtui tuplarattaat ja matkalaukut ja ööh... Viron tuliaiset. Meinaan kaikki mun ostamat kirsikkatuotteet: kirsikkamehut, kirsikkahillot, kirsikan tuoksuiset kosmetiikkatuotteet, kirsikkasiiderit, kirsikkaliköörit, kirsikkakarkit, kirsikkateet jne.jne. Kuinkas ollakaan, toisesta autostamme, Sitikka, alkoi aika jättää ja lähdimme auto-ostoksille. Jos joku pieni ja kätevä työmatka-auto, joka veis vähän bensaa ja... Kotiin ajettiin Lady T:llä: vihreä Saab 9000 CS 2.0 t. Oikein turbo ja kaikkea. Olin onnellinen, mentiin Rakkaan Puolison kanssa oikein ravintolalounaalle auton ostettuamme, juhlan kunniaksi. Onnen päiviä, kun oli tonnareita pihalla tuplasti. Kun molemmat olivat vierekkäin parkissa, sitä oli ilo ikkunasta katsella.

Saabille, sen tuotannolle siis, kävi sittemmin surullisesti kun konkurssi kolahti. Legendaarinen automerkki (no legendaarinen ainakin saabistien mielestä) koki karun kohtalon. Kaikenlaisia omistajavirityksiä on ollut ja on, mutta ei enää sitä entistä Saabia. Onneksi vielä Saabeja ja harrastajia on, esimerkiksi Saab-klubin foorumi on mahtava, käytännön asioissakin: varaosia ja korjausvinkkejä ja muuta löytyy pikanopeasti ja kohtuuhinnalla. Saabismin tunnustivat muitakin merkkejä ajelevat, koska moni keksi aina uusia jänniä heittoja (kuten saabismi on sairaus ja saabismi on sairaus ja saabismi on sairaus). Mutta on itsehän sitä on saabistina sairaudentunnoton ja täysin onnellinen olotilastaan. Onpa eräs ystäväni vielä vuosia sen jälkeen, kun ajoi Lady T:llä eräältä leiriltä jokusen kymmenen kilometrin työmatkan töihin ja takas leirille, muistellut kuinka hyvä sitä autoa oli ajaa. Ja kuinka sillä ihan vahingossa ajoi aika kovaa.

Surettaa myös, ettei meillä ole tällä hetkellä yhtään Saabia. Saabin tila-autovalikoima kun on pieni... niin pieni, ettei sitä ole. Joten menin ja ostin tilaa niin paljon, ettei lapset kinastele vieri vieressä ja väkeä mahtuu, ostin Toyota Previan. Miettikää, mikä kriisi siirtyä Trollhättanin taideteoksesta japanilaiseen huristajaan. Oli tiukka paikka, henkisesti, tilan hankkiminen. Toisaalta olen ihan tyytyväinen nyt tuohon Previaan, monen mielestä se on "aika erikoisen näköinen" tai "tuo on avaruusraketti". Joten on tuossa Toitskussakin edes hiukan persoonaa, ja tykkään siitä kovin nykyään. Saabismissa vaan on jotain... Kun on paita, jossa lukee "Saabismi on sairaus", sekä päässä Saab-pipo, on elämä jotenkin vaan niin mainiota. Voisihan sitä vieläkin kulkea kuin Saabin omistaja, ja olla reteänä, mutta se olisi huijausta. Mistähän sais edukkaan tonnarin? Ei kai sitä pienempää? Taidan tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen käydä vähän netin autokauppasivustoilla haaveilemassa...

Nyt sitten ylläpidän sisäistä saabistiani ihailemalla Nettiautosta sun muualta erilaisia Saabeja - esim. tyylikäs sämpylä elikäs 96 ois ihana. Ihan tällä hetkellä toteutus ei ole mahdollinen, mutta ehkä joku päivä... Siihen asti saan sisäistä saabistiani ilahdettua loistavalla aiheeseen liittyvällä sarjakuvalla, sarjakuvakaverukset Röpe ja Rape. Röpe ja Rape elävät saabismin täyttämää elämää, ja kyllä nuo tarinansa kuvaavat varsin täsmällisesti mitä saabismi käytännön elämässä on. Niin ja siis mullahan oli turbo...

Röpen ja Rapen sivu Facebookissa

Viisuvillitystä

Taas on se aika vuodesta... Eli on superlauantaiden aika, kun moni maa karsii viisutyrkkyjään ja valitsee juuri sen oikean kappaleen, jolla aikovat voittaa Euroviisut.

Viisukausi vaikuttaa myös blogikirjoituksiin... Talven karsintakaudesta toukokuun huippuhetkiin intoilen aiheesta viisuteemaisessa blogissani. Pidän sitä erillään tästä normi-ihmisen blogistani, ettei viisuhörhöilyni sekaannu tähän erittäin fiksun järki-ihmisen imagooni... Tai jotain. Jos kumminkin tahdotte nähdä sen viisuhörhöpuoleni, kurkatkaa jos uskallatte:

Ring-a-ding girl